Tuntuu naurettavalta enää edes kirjoittaa näistä piinapäivistä, niin selvät on merkit sille että menkat tulee. Katsotaan nyt vaan aiheuttaako luget sen, että vuoto ei ala ennen kuin ne lopettaa. Maanantaina tosiaan se veritesti ja mennä ajattelin että saan tietää yrittikö meidän pieni Toivo edes kiinnittyä. Mitään raskauteen viittaavaa ei todellakaan oirelistallani ole. Pinna on ihan helvetin kireellä, ihan niin kuin aina ennen menkkoja, vatsaa vääntää VAIN ja AINOASTAAN menkkamaisesti, välillä aika lujastikkin. Tissitkin ovat lakanneet jo ihan täysin kipuilemasta. Ei siis mitään, ei niin yhtikäs mitään mikä voisi viitata raskautumiseen. Ja se oma tunne, se on niin vahva negasta että se ei epäilylle tilaa anna.

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tänään on ollut tosi huono päivä. Surettaa niin lujaa tämä epäonnistuminen. Vihaa, tuskaa, katkeruuttakin on sydän kukkuroillaan. Murullekkin sanoin että ei taida meidän vuoro tulla ikinä, kannattaisi nyt vaan alkaa asennoitumaan siihen että näillä mennään, kolmatta ihmistä ei meidän perheeseen tule. Vituttaa ja sattuu. Niin saatanan lujaa. Miks helvetissä tän täytyy olla näin vaikeeta?!

En tiedä, enkä koskaan saa sitä tietääkkään. Nyt ei irtoa tämän enempää tekstiä, katsellaan sitten viimeistään tiistaina. Tulen viimeistään silloin kertomaan oliko Toivolla edes yritystä kiinnittyä.

Kaikesta huolimatta hyvää viikonloppua kaikille!