Taisi tosiaan meidän onni olla lyhyttäkin lyhyempi. Lauantaina alkoi tuhruvuoto jota jatkui koko eilisen päivän ja tänä aamuna se muuttui ihan verivuodoksi. Ei niin runsasta kuin kuukautisvuoto mutta vuotoa kuitenkin. Kävin aamulla klinikalla veritestissä, iltapäivällä kuulee tuloksen. Taidan mennä siksi kotiin ettei tarvi täällä töissä alkaa parkumaan. Saapahan itsekseen sitten itkunsa itkeä. Sattuu jo valmiiksi niin helvetin lujaa. Miks edes hetkeksi tällänen annetaan kun se sitten kuitenkin viedään pois?

Olo on jotenkin vaan niin helvetin vihanen koko maailmalle. Mä testaan todellakin paljon mieluummin puhtaan negan kun koen tän. Mutta jälleen kerran mä keräilen täältä pohjilta itseni ja jatkan matkaani. Toivottavasti teillä muilla on parempi onni matkassa!