Mistä se johtuu että ihan järjestäen kaikki maanantait on NIIN sieltä ja syvältä???? Olo on taas niin kun olis katujyrän alle jääny. Yksi kipeimmistä raskaus uutisista saapui viime viikolla. Tämä kaverini kärsi myös lapsettomuudesta, he odottivat aikaa ensi käynnille. Siis sinänsähän ihanaa että yksi lapseton vähemmän tähän maailmaan, en todellakaan tätä tuskaa soisi yhdellekkään ihmiselle kannettavaksi. MUTTA, ollaan tämän kaverin kanssa PALJON puhuttu siitä, kuinka se satuttaa kuunnella raskaana olevien hehkutusta ja sitä että muut puheenaiheet loppuu siihen paikkaan kun ollaan raskaana niin sitten ollaan! No, mitäpä luulette, mistä on koko viime viikko puhuttu?????? Jep!

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Sattuu, sattuu niin saatanasti. Tottakai se itse raskauskin, se ottaa koville koska jälleen kerran se oma lapsettomuus konkretisoituu NIIN vahvasti. Mutta ennen kaikkea se, että nyt hän tekee juuri sitä, mistä olemme yhdessä PALJON puhuneet, juuri sitä mikä satuttaa. Tottakai ymmärrän että hän on onnensa kukkuloilla, niin minäkin olisin, mutta miksi silloin kun TIETÄÄ että toiseen sattuu, miksi silloin on pakko juuri sille ihmiselle hehkuttaa? Hänenkin ympäristönsä on pullollaan raskaana olevia tai pienen vauvan äitejä, miksi siis minulle?

No, tähän olen tottunut! Jokaisen ystäväni/kaverini raskaus uutisen olen ”niellyt”, helpommin tai vaikeammin. Niin, nyt olen enää minä jolla ei ole lapsia. Ja nyt puhun siis siitä porukasta jonka kanssa useammin näen ja olen tekemisissä. Ikävä kyllä kanssasisaria muuten mulla on ihan liikaa. Mä tiedän että nyt taas joku saattaa saada hirveet kilarit tästä kirjotuksesta, mutta antaa tulla vaan. Onneksi en kirjoita tätä blogia kenenkään mieliksi, vaan oman mieleni helpottamiseksi. Eikä kukaan voi tulla sanomaan mitä saan tuntea ja mitä en. Tai no, ainahan niitä riittää jotka kokevat sen oikeudekseen…..

Tänä aamuna oli aika hiljaista aamupalapöydän ääressä, molemmilla hermo kireellä. Nyt kun ekan vaihdevuosi piikin pistämisestä on kulunut viikko, tuntuu, että se alkaa tehoomaan, jos ei muuten niin ainakin sivuvaikutukset alkaa nostaan päätään! Ei paljon muuta mutta hermo on välillä niin kuin viulunkieli, päätä särkee joka päivä silleen ”jyhmimällä”, hetken sattuu ja sitten se taas loppuu. Kuukautiskierto taitaa myös venyä, en tiedä johtuuko lääkkeestä vai edellisen kierron hormoneista vai mistä johtuu. Tänään kuitenkin kp 28/25-30 eikä mitään tuntemuksia. Ja tässä kohtaa mulla yleensä jo kyllä tuntuu, niin vahvasti että sen kyllä tietää. Vit***** jos kierto nyt alkaa venymään, tulis ja menis nyt nämäkin menkat niin sitten sais olla edes pari kuukautta ilman vuotoa, senhän siis tämä lääke aiheuttaa. Ainoa hyvä puoli tässä lääkityksessä J No, ei auta muu kuin toivoa että nyt menkat tulis enempiä ”varottelematta”.

Muuten elämä rullaa samaa rataa, pääosin on viime aikoina on ollut ihan hyvä fiilis, mut tänään tuntuu olevan taas yksi huonoimmista päivistä. Eikä asiaa tietysti helpota tulevat menkat…

Kaikesta huolimatta voikaa hyvin!